lauantai 20. toukokuuta 2017

Kuopionkisat 20.5.2017

MOI!

Voi vittusaatana. Kirjoitin jo tekstin, mutta tää helvetin bloggeri nielaisi sen jonnekin bittiavaruuteen joten uusi yritys:

Anteeksi jo heti alkuun, muutaman siiderin (ja jallun) ottaneena voi tulla kirjoitusvirheitä ja oikolukeminen on heikohkoa. Kävin tänään nostamassa Kuopion painnonostajien perinteisissä kevätkisoissa. Olin jo tämän paskan syksyn/talven tiimoilta päättänyt etten mene vaan onneksi läksin koska, mukavat karkelot olikin! Kunnon treeniä mulla ei ole tänä vuonna ollutkaan, koska treeniohjelma oli viime vuoden toistoa ja maastaveto sumo/sormilukkokokeiluineen ihmeellistä räpiköintiä.

Kisadietistä: oli varmasti vittumaisin tähän mennessä. Paino rupesi laskemaan about viikko sitten reilusta 60kg:sta, 23.4. aloitin jo kattelee mitä suuhuni pistän vaan ei niin ei... tynnyrinä tyrittiin muutama viikko. Oon elellyt muutaman viikon kanalla, tonnikalalla, ananaksella sekä kurkulla ja sillä saatanan vihreällä teellä, sekä pähkinöillä! Jätettiin maito ja kaikki ns keinotekoinen pois, koska tuntui ettei turvotus häviä sitten millään. Eilen jätin syömisen n. klo 13 ja illalla vielä sauna. Tänä aamuna oma vaaka näytti 56.6kg ja uskalsin ottaa pari hörppyä vettä ja pari perkeleen pähkinää. Mutta kuinka ollakaan kisapaikalle kun saavuttiin n. klo 9:30 virallinen vaaka näytti ennen punnitusta 57.15kg. Nou hätä. Lenkille ja paskalle ja kuselle siitä sitten. Virallinen punnitus olikin just tasan 57.00kg!!

Mitä tuohon ruokavaliohommaan tulee niin tosiaan nyt aion saada mun painon pysyy siinä 59kg:ssa, koska siitä on helppo pudottaa ja varusteilla leikkiessä trikootkin vielä kiristävät. Pysyttelen ns. puhtaalla ruokavaliolla. Tää painon kanssa pelaaminen on entiselle laiskalle läskille psyykkistä hommaa (suklaa, sipsit on hyvää jne..) En rupea niistä asioista enempää mussuttaa, jokainen sen tietää: jos haluat laihtua syö vähemmän kuin kulutat saatana.

Mitäs sitten punnituksen jälkeen? No syöntiä! Söin ja söin...sitten join myös suolaliuosta. Nam! Ei paskempaa. (On toi Kaski Jallu kyl parempaa, terkkujaaa!!)  Söin siis koska oli oikeasti aivan helvetin nälkä, ei oo ollut aikaisemmin näin tiukkaa diettiä. Sitten kyykyn lämppää 100kg asti. Aloitukseen olin laittanut 105kg ja vaikka olo oli hutera niin siitä se. Seuraavaan 110kg (alunperin kelailin että 112,5kg), sekin tuli ja kolmanteen enkkaa 115kg. Sieltä sekin vaan ja tuntui tosi hyvälle, olisi kestänyt paketti ainakin 2,5kg lisää. Oon muuten selkäprobleemien tiimoilta ruvennut käyttää, siis oikeesti käyttää keskikroppaa kyykätessä. Toimii!

PeNkKiI! Lämppää 65kg asti ja paska lämppänosto olikin vaan kun harvat penkit saa niin alas kuin tarve mulla vaatis (meidän salilla ainoastaan Metalin virallinen penkki on mulle sopiva). Mutta mää tiesin, että KP:n kisapenkki mulle passaa ja kun tangon antoi käsille Miksu Parviainen, jota ohjeistin kuten valmentaja minua ohjeisti ohjeistamaan niin 67,5kg aloitukseen oli kevyyt!! Toiseen enkka 72,5kg ja kevyesti sekin perkele! Kolmanteen 75kg. Vaan sieltä se piru tuli kuiskimaan samalla kun otin tankoa käsille "et jaksa, et pysty". No en saatana pystynyt siinä en. (Alkavaa skitsofreniaa, myöhemmin ehkä lisää?) 

Mutta mahtavat kisat, kiitos Kuopion painonnostajat! On aina mukava tavata vanhoja tuttuja ja saada uusia....MITÄ?? NO MITÄ PERKELE??

Ai niin se maastavetohommeli. No. Siinä kun penkkiä nosteltiin ja pirun kuiskiessa päätin laskea maven aloitusta 110kg:sta 105kg:n. Aloitus 105kg no problem, sumolla ja sormilukolla. 110kg no problemos amigos samalla kaavalla. 115kg ei inahtanut koska se piru sanoi ettei se inahda. 115kg nousi salilla, 110kg:n ollessa sarjapaino.

VITUT! Vyö lensi kaaressa, olon ollessa "HAJOTAN SAATANA KAIKEN". Vedin kuitenkin kaiken hajoittamisen sijaan valmentajan karkit. Siinä sitä perkeleen puhdasta ruokavalioo itse kullekin saatanan säädylle.

Mutta jumalauta mitä menoa muiden nostajien osalta! Onnea Kajaanin Kuohu! Paras naisnostaja Tiina Kangasjärvelä ja kolmanneksi paras Heidi Heikkinen. Samuli Kokkarinen Kuohusta tykitteli suomenennätyksiä sarjaan M1 83kg. Jupun Kaisu Vesterinen oli toiseksi paras naisnostaja!

Mun nostot videolla, paitsi se 72,5kg koska valmentaja sössi sen kuvaamisen. Tulokset: LINKKI


Musa Jimi Hendrix - Fire ja nostot epäonnistumisineen on omistettu mun edesmenneelle isälle Aulis Partaselle. Isä näki Jimi Hendrixin livenä 22.5.1967 50v. sitten. Oli kuulemma hiljaista poikaa K-junassa takaisin Keravalle tullessa. Minä puolestani olisin kuullut mielelläni lisää. Miksi lähdit?

Vittuakos tässä? Kesä tulee ja punkki soi!! Parasta on tällä hetkellä, että mun uudet tutut ei aina meinaa uskoa, että olin (ei niin pitkä aika sitten) laiska läski korkeine verenpaineineen, kolesteroileineen, maksa-arvoineen (Keravan mussukat kyllä tietää. Terkkuja sinne niille kahdelle ihmiselle joista enää välitän Keravalla: mun täti ja sen mies <3 
Nyt mä oon mä ja mä en vittu lopeta ennenku KUOLEN saatana. 

No seuraavaksi ruvetaan tahkoo taas sitä peruskuntoa ja vitusti saadaan tahkota, koska seuraavat raakavoimanostokisat ovat tasan vuoden päästä. Penkkiä kokeilen Sotkamossa heinäkuussa, koska Sotkamon kesäkisat <3 sinne mennään! Ja paidalla mennään Sotkamossa (HUOLTAJIA OTETAAN VASTAAN; SAA ILMOITTAUTUU! En itke enkä riehu enkä heittele tavaroita jne. tässä blogissa luvattu pitää!) + toistovoimapunnerrusta perään koska oon idiootti. Sitten vedellään varusteilla seuraavat voimanostokisat MAYBE in JOENSUU-city.
Mitä tohon maastavetoon tuleen, niin mä vaan ootan mielenkiinnolla sitä.

Hei! Jumalauta ja perkelesaatana sentään kesää pukkaa ja sitä vitun PUNKKIIII! En mä tässä lässyttele enempää vaan antaa musan puhuu puolestaan! Mä taas rupean päivittelee ahkerammin (kunhan laskuhumala/krapula ensi viikolla joskus haihtuu...)
MUSAA!!:


Iso kiitos edelleen kisajärjestäjille Kuopion painonnostajille. Ootte ykkösseura heti Jupun jälkeen! Kiitos kaikille mun seurakamuille joita lähes päivittäin näen meidän salilla ja jotka kysyy miten menee ja jaksaa kannustaa mua, vaikka ei aina tunnu etten sitä ansaitse. 
Kiitos Valtteri kun olit mukana nostamassa, nostit hyvin ja ehkä mä joku päivä oon yhtä rauhallinen kuin sä 10v nuorempi juippi! 
Kiitos Jari. Oot maailman paras valmentaja ja maailman paras avopuoliso. Yritän tehdä (heti kun humala haihtuu) niin hyvän RAAKAkakun perkele..öö..kuin mahdollista?
Iso kiistos bloginlukijoille!
T: En aina tiedä kuka mä oon, kai mä oon vaan mä Eve.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti