lauantai 21. toukokuuta 2016

Paskapäivä

Nooh kisoissa on nyt käyty koittamassa ja taas tuli plakkariin uusi epäonnistuminen.
Dietti meni ainakin putkeen. Kisa-aamuna vaaka näytti 55,3kg, joten tankkasin hyvin ja kisapaikalla Kuopion Rajalan salilla vaaka näytti kivasti 56,60kg. Lisää tankkausta ja lörpöttelyä kisakumppanien kanssa sekä pieni lenkki vesisateessa. Ainut murheeni tässä vaiheessa oli koko viikon vaivannut yläselän jumitus ja etenkin se, kun telinekorkeuksia penkkiin kattellessa vasen lapa muksahti jännästi "sijoiltaan" tai en mä tiedä mitä oikeasti tapahtui. Vasenta kättä ja ohimoa juili kuitenkin ihan kivasti, mutta ei siinä mitään kyykyn lämmittelyt sujuivat ja aloitus 105kg tuli kevyesti, ei muuten ikinä oo tuntunut kyykky niin kivalta. Joten 110kg seuraavaan ja raivolla kyykkäämään. Ainut vaan, että raivopäissä unohtui perusasiat ja tanko muljahti ala-asennossa niskaan, se siitä. Kolmanteen samalla raivolla, varovasti alas, mutta ei tarpeeksi (kevyesti tuli ylös,). Liikaa varmistelua, vittu.

Kuten ehkä joku joka minut tuntee saattaa arvata minkälaista "sanan vaihtoa" sitä sitten käytiin valmentajan kanssa... Pohdin mm. lähdetäänkö kotiin, lopetanko koko homman yms. No sitä kesti 5-10min ja sitten piti alkaa miettiä penkin lämmittelyä. Vitutus vaihtui siihen tosiasiaan etten todennäköisesti pysty penkkaamaan koska vasen lapa ja käsi olivat tässä vaiheessa tosi kipeät (ilmeisesti toisen kyykyn tangon muljahdus niskaan ei parantunut vaivaa...). Ruvettiin katsomaan nosto kerrallaan hommaa, tarkoituksena tehdä yeisen sm-raja sarjaan 57kg. Otin 50kg ja 55kg pysäytyksillä seurauksena koko yläselän kramppi ja kehon toiminnan päätyminen runko-ohjaukselle. Aloitusta pudotettiin täten 65kg:sta 55 kiloon. Helppo nosto lavalla tietysti, ei mainittavaa kipua. Enemmän olisi varmasti noussut, mutta jouduin päättämään otanko riskin ja korottelen jolloin en nosta välttämättä vähään aikaan mitään vai palauttelenko ja käyn myöhemmin kesällä penkkaamassa sen enkan. En ottanut riskiä ja penkkaaminen jäi siihen. Sitä paitsi alunperin takaraivossa oli vähintään 70 kilon penkkitulos, koska sehän nousi salilla kevyesti merkistä.

Tähän väliin kahvia ja munkkia sekä rupatteua Rantamäen Mervin kanssa, sain tarvittavaa henkistä tukea kiitos siitä. Kahvi ja munkki piristivät sen verran, että lähdettiin nosto kerrallaan koittamaan vetoa, mutta sekin repi yläselkää sen verran etten uskaltanut lähteä tässäkään lajissa ottamaan riskejä. Aloitukseen ja ainoaan vetoon lavalla 100kg, alkuperäinen aloitus olisi ollut 115kg. Ei mainittavaa kipua taaskaan, persettä ei myöskään kiristänyt missään vaiheessa. Alaselkä olisi ollut mukavasti palautunut maastavetoon, mutta riskinä isommilla raudoilla paketin hajoaminen ja yläselän pyöristyminen enkä halunnut sitä tähän saumaan.

Mitäpä tästä nyt sitten kertoisi enempää. Tuntemuksen menevät laidasta laitaan, on itketty ja naurettu, vituttaa tasaisesti koko ajan. Valmentaja yrittää selostaa omaa näkemystään ja se on täysin eri kuin minulla. Haluaisin saada mun avopuolison tuen tässä asiassa ja että se kertoisi mun valmentajalle miten tyhmät ohjelmat valmentaja tekee ja on muutenkin kaikessa aivan väärässä. 
Huoh....joskus olisi helpompi ulostaa valmennus tästä perheestä pois. (Niin että jos siellä on joku halukas valmentaja mulle niin saa ilmoittautua, ainoana vaatimuksena erittäin pitkä pinna.)

Pää kenottaa oikealle, kun ei tahdo vasempaan ilman kipua kääntyä. Yritän suoristaa sitä siideri-vodkapaukulla. Kuulemma ei kannata ottaa lihasrelaksanttia tänä iltana kertoivat mun kannustusjoukoissa olleet ensihoitaja ja palomies. Kai mä sen itsekin tiesin, halusin vain varmistaa.
Olen nyt käynyt kisoissa enemmän epäonnistumassa kuin onnistumassa, mutta siitä huolimatta seuraaviin kisoihin olen jo ilmottautunut ja huoltajiakin kyselty mukaan, koska valmentaja on estynyt töiden takia.

Opinpahan kantapään kautta sen, että älä ikinä mene nostamaan mitään rautaa "helppona" vaikka se olisikin sitä kunhan huolella tekee ja että se jumi/loukkaantuminen voi todellakin vaania aivan nurkan takana, kuuntele valmentajaasi ja ota vikat treenit varman päälle kivasti. Äläkä pelleile. 
Niin ja opin myös mikä on Tähtien Sota-drinkki, alan aivan kohta etsimään aineksia siihen, kunhan tämä blogi on päivitetty.

105kg, laittaisin ne epäonnistuneetkin jos vaan itse viitsisin ne katsoa. Hyvä aloitus, mitäs menin möhlimään.

Tässä sen sijaan salilla otettu 110kg. 
Tekniikka mulla lienee ihan hyvä kyykkyyn, joku pikkunen palikka pääkopassa pitää laittaa vielä paikoilleen. Mikä lie hermotus juttu sekin... Kajaanissa pakutellaan menemään sitten aivan täysillä, oksat pois jne.

Kiitos kaikille ihanille ihmisille jotka mua jaksaa tsempata ja kannustaa. Enhän mä kolme vuotta sitten todellakaan tiennyt mitä voimanosto on tai edes kilpaurheilu. Valmentaja kysyi ottaako tää homma enemmän kuin antaa? Kyllä se vastaus näkyy mun naamasta, jokainen joka minut on tuntenut pidempään kuin pari vuotta tietää kysymättä vastauksen ja niin tiedän minäkin. Tekisi mieli laittaa jotain henkilökohtaista tekstiä siitä minkälaista on joskus ollut ja minkälaista on nykyään, mutta kun tää on TREENIblogi annan asian olla. Olen tullut liian pitkän matkan totaaliluovuttamisesta tähän pisteeseen elämässäni. 

Voimanoston kautta olen tavannut paljon uusia ihmisiä ja nytkin kilpailussa oli paljon tuttuja, harmi etten ehtinyt seurailemaan heidän suorituksiaan (onneksi on some!). Kiitos kilpakumppaneille ja iso kiitos Kuopion painnonostajille hyvistä kisoista ja onnea myös KP:n Johanna Kankus klassisen penkkipunnerruksen MM-hopeasta! 

(Keskustelua valmentajan kanssa...)

Tässä ollaan mietitty tulevaa ja etenkin penkkitreenejä. Katsellaan nyt miten lähdetään tekemään, varmaa on se, että suunta lienee (kuulemma) oikea. Maastavedon valmistautuminen oli ihan passeli, samoin kyykyn, penkkiin tulisi tehdä pikkunen kevennys, varsinkin nyt kun treeni on ollut kovempaa kuin aikaisemmin.

Iso kiitos teille kaikille, jotka meikäläisen rävellyksiä seuraa joko blogin kautta tai salilla. Tuntuu edelleen ihan oudolta saada kannustusta keneltäkään, kun sitä ei juuri ole koskaan missään asiassa saanut. Mä jatkan treenejä edelleen ja kirjaan niitä tänne samaan tapaan. Alkaa kohta tulla humalaisen tekstiä niin lopetellaan tähän ja palataan ensi viikolla. Pusuja kaikille! Mä käperryn mun karvaisen nelitassuisen mussukan ja siiderimukin kanssa sohvalle, koska mun valmentaja ja avopuoliso ovat edelleen liikaa samaa mieltä asioista!

8 kommenttia:

  1. Harmi homma toi loukkaantuminen, toivottavasti paranee vauhdilla ja pääset taas treenin pariin! Seuraavat kisat menee varmasti loitavasti koska voiman puutteestahan ei ollut sun kohdalla kyse!! Toisin kuin itsellä.. uhkasin eilen mm alkaa elämän tapa läskiksi käsi irtokarkkipussissa! :D oma ongelma on taas treeni ohjelman puute, tuntuu aivan turhalta käydä 6krt viikossa salilla ja kuluttaa siellä aikaa räpellykseen kun "kaikilla" muilla on selkeät treeniohjelmat joilla tulee tulosta, itse vaan hukkaan siellä aikaa :D kiitos vaan some ja sun bloki, mä käyn täällä aina avautumassa :'D

    Mirvis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikeinta tulee ehdottomasti olemaan palautuminen tuon yläselän kanssa, miten kestän penkata kevyesti ja kokeilla ihan vaan muutamaa kevyttä nostoa ennen Kajaanin kisoja. APUA! No mulla on kotona valmentaja, joka kyllä pitää huolen siitä. Yhteenottoja asian tiimoilta varmasti tulee. :D

      Kyllähän niitä treeniohjelman tekijöitä varmasti löytyy sullekin (seurasta esim?). Suurin osa ei ota edes maksua, oma puoliso tekee esimerkiksi monelle salikaverille ohjelmat ja saa sitten jonkun jallupullon jouluna palkaksi mikä riittää mainiosti.
      Ainut on vaan siinä, että kun on tottunut tekemään ilman ohjelmaa niin ohjelman kanssa tarvitaan vähän "päätä" toteuttamaan se ohjelma. Eli vaikka tuntuis kevyelle niin ei silti poikkea ohjelmasta.

      Joo tuota "kaikki muut" hommaa käydään läpi meidän perheessä, esimerkiksi "kaikki muut" saavat nostaa enemmän rautaa ja saavat parempaa tulosta, minä itse oon hukannut kohta kolme vuotta saamatta mitään tulosta. Aiheesta "kaikki muut" voisin vaikka tehdä ihan oman kirjoituksen. :)

      Omasta ohjelmasta sen verran, että siinä on aika selkeä kaava (jota en itse tajua). Tuntuu todella turhauttavalta ottaa kakkosia tai ykkösiä jollain painolla, kun vois tehdä vaikka nelosen sillä. Se on silti suhteellisen kova ohjelma, esim. penkissä on tullut tulosta, mutta toisaalta nyt saan kärsiä nahoissani kovasta penkkitreeniä (itse tosin otin vähän liian kovasti vikat nostot). Uskomattoman pienestä kiinni, vaikka itse ei sitä huomaiskaan!
      6krt/vko tuntuu kovalle määrälle treenejä! Toki riippuu miten sen jakaa, mulla varmaan jumahtais joka kohta jumiin. :D Kaikki tosin ollaan onneks vähän erilaisia.
      Tsemppiä treeniin! Ens kisoissa pistetään sitten enkat uusiks vai mitä? Epäonnistumiset opettaa parhaiten. Saa avautua ja suotavaa onkin joskus avautua. :)

      Poista
    2. Tsemppiä kisavalmisteluihin! Ja muista venytellä, rulla ja pari kovaa hierontapalloa/tennispalloakin on aika jees jos ei hierojalle pääse kunhan pahin jumi hellittää :) oon nyt reilu vuoden treenannut tosiaan sen 6krt viikossa, jokainen laji treeni aina omana päivänä koska muuten salilla menis koko päivä, nyttenkin on välillä tuntunut että vois vähän vähemmän aikaa siellä viettää mutta samalla harmittaa kun ei ehdi oikein apuliikkeitä tekemään kun pääliikkeessä menee ikä ja terveys :D no, nyt on sit tulossa parin kk ohjelma ja katsotaan miten se alkaa purra, ei nää tulokset nyt huonompaankaan suuntaan sillä voi mennä, varoteltiin vain että on maltettava tehdö vaan ne sarjat mitkä on määrätty vaikka tuntuisi kevyeltä, saa nähdä kuinka mahtaa käydä kun tottunut penkissä ottamaan kanssa aika kovia treenejä :D

      Poista
    3. Kiitos! Joo pitää todella muistaa lihashuolto säännöllisesti, ei kai tässä muukaan auta. :) Heh, ikä ja terveys todellakin joskus menee ja apuliikkeet päälle. Välillä on töiden ja salin jälkeen aika "huh huh"-olo!
      Tsemppiä sulle ohjelman kanssa, voimantuotossa ei kuulemma ole tarkoitus vetää aivan finaaliin vaan jättää jotain varastoonkin. Uskoiskohan tuota...pakko kai se on. :D
      Jatketaan vaan sitkeästi harjoituksia siis. :)

      Poista
  2. Tsemppiä! Käännä tämä voitoksi! Ens kerralla sitten nostat mahtavasti kun näistä virheistä on opittu! Tsemppiä!!parhaat kisat tulee isojen epäonnistumisien jälkeen!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, näin tehdään! Parempi tehdä kaikki mahdolliset virheet tässä vaiheessa ja ottaa opiksi. :)

      Poista
    2. Eve. Itsekin kävin tänään elämäni toiset voimanostokisat. En olisi vielä puoli vuotta sitten uskaltanut enkä osannut kuvitellakaan kilpailevani. Missään. Miten paljon olen saanut tästä, vaikka todellakaan tää ei ole pelkkää onnistumista ja ihanuutta. Nytkin meni ihan päinvastoin kuin oletin ja jäät nyt selässä. Olisi kiva kirjoittaa enemmän mutta vähän samat fiilikset kuin sulla loppukommentissa ��

      Poista
    3. Jep, ymmärrän täysin. Ei kun vaan jatketaan harjoituksia sitkeästi kohti omia tavotteita, onhan se jo sinänsä iso asia löytää itsensä voimanostolavalta kolmen tuomarin edestä. :)

      Poista