Ei oikein huvita kirjoittaa treeneistäni, kun ei niistä ole mitään positiivista sanottavaa, ei ole ollut pitkään aikaan. Negatiivista treenipäiväkirjaa ei ole mukava lukea.
Tällä hetkellä motivaatio on taas aivan nollassa ja mietin kannattaako lajin parissa jatkaa, kun se aiheuttaa pelkkää ahdistusta ja pahaa mieltä nykyään. Harmittaa tälläiset ajatukset, kun ensimmäistä kertaa elämässäni teen jotain tosissani ja tälläisellä innolla.
Kisat olisivat toukokuussa enkä tiedä tahdonko mennä taas epäonnistumaan. Mietin talvellakin samoissa fiiliksissä lähdenkö Ylitornioon. Lähdin ja sain itselleni vain pahaa mieltä palkinnoksi sekä kilpailukammon. Mietin paljon sitä, että eikö minusta vain yksinkertaisesti ole voimanostajaksi jännityksen kasvaessa liian isoksi joka kerta, kun pitäisi nostaa joku vähän suurempi paino. Epäonnistumisen pelossa nosto yleensä epäonnistuu eikä onnistumisia viimeisen vuoden ajalta juurikaan ole.
Epävarmuus iskee samojen painojen kanssa kuin mitä vuosi sitten nostin ja siksi tunnen polkevani paikoillani. Itseään ei saisi vertailla muihin, mutta pistäähän se miettimään miksi muut kehittyvät samassa ajassa ja minä en. Valmentajaa ei tässä asiassa voi syyttää, kaikilla ei ole läheskään niin hyvää valmentajaa kuin minulla.
Haluaisin tietää onko minusta tähän vai ei, mistä sen voi tietää saanko tarvittavaa itsevarmuutta koskaan (tai voimaa)?
Tuo on tietysti sellainen asia jonka näkee sitten tulevaisuudessa, kun on ensin treenattu monta vuotta.
Se taas pistää miettimään tahdonko käyttää kaiken aikani ja voimani johonkin, jossa minusta ei voi koskaan tulla edes kohtalaisen hyvä vai haluaisinko tehdä jotain josta saan hyvää mieltä vaikken muuta saisikaan. Voimanosto vaatii paljon panostusta ja sitä olen jo tälle lajille antanut. Esimerkiksi hevosharrastus, joka on ollut minulle todellä tärkeä on jäänyt ihan minimiin. Sosiaalinen elämäkin rajoittuu nykyään melkein pelkästään töihin ja salille. Puhumattakaan väsyneestä äidistä kotona! Ei sitä kerkeä enää tekemään kaikkea, jos haluaa jaksaa ja ehtiä treenata.
Tälläistä tämä teksti nykyään on, joten taitaa treeniblogi jäädä nyt tauolle. Treenit jatkuvat kuitenkin edelleen Juankosken Punnerruksen salilla ja jos toukokuussa osallistun Kuopion raakavoimanostokisoihin kirjoittelen niistä sitten tänne, meni miten meni.
Hyvää kevään jatkoa ja kesän odotusta! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti