Vuoden 2019 kisarupeama loppui penkin EM-kisaan, joka ei mennyt oikein mieleni mukaisesti. Mutta virheistä opitaan ja toimintasuunnitelma on jo valmis penkkipunnerruksen suhteen. Marras- joulukuu meni työharjoittelussa suurimmaksi osaksi, joka oli tosi hauskaa mutta kovin olin väsynyt kaiken uuden oppimisen keskellä. Käväistiin Jarin MM-kisoissa Dubaissa, joka oli hieno kokemus myös. Joulun alla olen syönyt hyvin ja yrittänyt levätä, tosin nyt helmikuun SM-kisan lähestyessä saisin alkaa taas vähän keventelemään syömisiäni.
Kyykky on kulkenut oikein hyvin muutamia huonoja treenejä lukuunottamatta, jotka toki kuuluvat asiaan. Raakakyykkypainot ovat liikkuneet 100-115kg välillä, polvisiteillä pääsin 152,5kg asti ja 130kg on semmonen mukavan keponen paino polvisteillä kyykättynä. Löysän puvun kanssa otin 1x170kg ja kisapuku puetaan päälle ensi sunnuntaina. Muutaman treenin olen ottanut entisellä löysemmällä kisapuvulla tässä välissä. Kroppa alkaa kotkautua varustekyykkyyn, sen tietää siitä kun raakana on epämukava kyykätä...
Ohjelmassa on mukana niskakyykky ja boxikyykky edelleen. Etukyykkyä yritin, mutta mun kädet eivät tahdo taipua ja se on äärimmäisen epämukavaa, kun en saa tankoa pidettyä kunnolla etuolkapäiden päällä ja ylävartalo kippaa eteen. Niskakyykky sopii mulle ja teen sen ennen mavea jolloin kroppakin vertyy mukavasti.
Tämmönen hyvä artikkeli tuli luettua: http://www.voimaharjoittelu.fi/artikkelit/miksi-kyykky-jullettaa
Artikkelissa on hyviä pointteja esimerkiksi siitä miten tärkeää on opettaa junnuille hyvä tekniikka kyykkyyn. Valmentajia on moneen lähtöön ja toisille määrä on laatua tärkeämpää. Onneksi omani osaa homman. :)
Mutta siis, kyllähän se meikäläiselläkin kyykky toisinaan jullettaa. Sen olen saanut huomata viime treeneissä, kun on menty isoilla raudoilla ja kroppa on väsynyt. Pyrkimys on kuitenkin aina teknisesti hyvään suoritukseen, koska ehjänä säilyminen on perusedellytys lajin harrastamiselle.
Kisoja edeltävä viimeinen julle treeni päättyi sarjaan 4x150kg eli seuraavalla voimakaudella se olis sitten 4x160kg? Totta puhuen julle omana liikkeenään on tuonut jämäkkyyttä keskikroppaan, jolloin isompaa rautaa on helpompi hallita esimerkiksi varustekyykyissä.
Syksyn kyykkytreenejä. Tuo 152,5kg joka jäi vajaaksi, löysällä puvulla 162,5kg ilman varmistajaa, ennätys sekin :D boxille 4x115kg ja viime treeneistä 1x180kg ahdistavien olkainten kanssa. Pari kovempaa kyykkytreeniä olis ennen kisaa jolloin saan vielä totutella kisapukuun ja olkaimiin.
Penkkijungerrus on mennyt omalla painollaan pikkuhiljaa eteenpäin. Vasen lapa tahtoo jumittaa herkästi kiitos isojen kyykkyrautojen sekä vinon lantion ja sen puolen kyynärpää tahtoo aueta herkästi väsyessään. Onneksi nämä asiat ovat jo minun itseni tunnistettavissa ja en anna asioiden mennä siihen pisteeseen, kun ne jo kerran menivät.
EM-kisojen pettymyksestä toivuttuani on jatkettu treenejä penkkipaidalla, slingshotilla ja eniten tietysti raakana. EM:ssä tulos jäi aloitukseen 120kg. Kun paitaa kiristettiin kävi sama kuin joskus ennenkin on käynyt eli kaulus painoi niin kovasti kaulaa, että taju lähti pieneksi hetkeksi. Koon 36 katana on mulle liian iso siinä mielessä, että kaulus tosiaan painaa kaulaa ikävästi (ei se kipu, vaan tajuttomuus :D). Koon 34 paita taas on muuten sopiva, mutta rinnasta se puristaa sen verran että edes 160kg ei tullut treeneissä rintaan vaan kimpoaa mahalle päin tangon mitan verran jolloin en saa nostettua tankoa ylös.
Hankala homma ehkäpä, mutta mustalla paidalla nostelen kisoissa niin pitkään kunnes pienemmällä paidalla onnistuu. Siksipä viime hetkellä jättäydyin Sotkamon tamminostoista pois joihin olin ilmoittanut itseni, mutta se olisi ollut jälleen turha reissu yrittää pienemmällä penkkipaidalla. Ei vielä pysty...
Muutama penkkipunnertelu. Dubaissa Desert Barbelilla pääsin kokeilemaan Titanin Magnum Ramia 3x110kg (omalla Slingshot reactivella kovin sarja on ollut tähän mennessä 2x100kg). Sinisellä koon 34 paidalla "melkein" rinnasta 150kg, tuon kun saisi otettua rinnasta niin hyvä olis! Sotilaspenkkiä 3x70kg, maksoin juuri Voimapunnerrusliiton lisenssin tälle vuodelle joten viime vuotinen tulos (70kg) täytyy käydä päivittämässä uusiin lukemiin. Raakapenkkiä 1x80kg, toisinaan klassinen jungerrus kulkee oikein kivasti, jos kesällä kokeilisin meidän omissa kisoissa nostaa uuden ennätyksen siihenkin nostomuotoon.
Maastaveto kulkee myös omalla painollaan, hirveitä ressejä en jaksa ottaa eikä ole ollut tarvettakaan. Tekniikasta on pidetty huolta, eli lähtöasento sinne kyykyn syvyyteen ja ylävartalo mahdollisimman pystyssä pitäisi lähteä vetämään, takapuoli ei saa nousta. Painot on mitä on ja löysä puku on se millä olen treenannut. Nyt on parissa treenissä ollut jo kisapuku päällä ja hyvin on kulkenut.
Väsyneitä vetoja 105kg:lla pitkän reissaamisen jälkeen Dubaissa MM-kisojen kisapaikalla. Toi paikkahan oli siis uima-altaan päällä! Löysällä puvulla 1x145kg ja kisapuvulla 1x160kg. Vielä olis pari vetotreeniä ennen kisaa, hyvältä tuntuu nou problems.
Aavikkoseikkailulla. Jostain syystä Emmi ei halunnut samaan kuvaan...hmm...
Uskokaa tai älkää mutta kävin uimassa meressä, minähän kun olen hurjana aina uimassa joka paikassa... :D
Patrik Hedqvist antoi kisavieraiden treenata salillaan. Aivan mahtava sali Dubain lämmössä ja äärimmäisen suosittu myös. Sinne pääsee omalla porukalla esim. valmennusleirille. Ei huono!
Dubain akvaariossa kaloja katsastamassa.
Joo no mikäs tässä ihanan mustan tammikuun aikana lomakuvia katsellessa... Nyt puristellaan viimeiset treenit ja sm-kisoissa se olis tehtävä sitten vähintään 450kg yt. Koulukin on alkamassa ja töissä meinaa olla kiirettä (kuten somessa kerrotaan hoitoalalla joka paikassa olevan), mutta päivä kerrallaan!
Täytyy muuten sanoa, että on ollut aivan huippuja treenejä porukalla viime aikoina! Ota myös Jupun oma ig-tili seurantaan: https://www.instagram.com/juankosken_punnerrus/?hl=fi
Huh, asiaa treeneistä tulikin eli hyvin menee mutta menkööt! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti